Capon terveiset

10.10.2013

No se on Hemppa Kulmasta tässä, terve vaan kaikille Kerhofaneille ja muille veljille!

Kuten nyt jokainen näkee, meidän rakkaalla seuralla ei ole menny ihan putkeen viime aikoina. Katottuani tiistaisen pelin Ässiä vastaan, teki kolmannen erän jälkeen mieli oksentaa. Sit kuulen et Vili on vapaaehtosesti luopunut C-kirjaimestaan johtuen erimielisyyksista Raution kanssa. Siihen päälle neljän gamen tappioputki. Tää kaikki on saanut mut todella vihaseks ja surulliseks. Mun tehtävä ei kuitenkaan ole peliraportteja tai huhuja kirjoitella, joten jätän sen ihan suosiolla toimittajille.

Tällä hetkellä varmasti monen mielessä on, et ”hittoon kaikki” ja ”en tuu kyl ihan heti hallille”, eikä siitä voi kyl hirveesti jengiä syyttääkään, kyllähän tuo nyt niin kaameeta katsottavaa on ollut viime aikoina ja ymmärrän kyllä, et mieli jäädä kotiin seuraavasta matsista on kova.

Täytyy mun kumminkin kysyä: Mitä kerholaisuus merkitsee porukalle? Ollaanko me valmiita luovuttamaan nyt?

Ite oon viimeisen 10 vuoden aikana kokenut niin paljon seuratessani Hämeenlinnan Pallokerhoa, et siitä on tullut jo iso osa mun elämää. Näihin kymmeneen vuoteen mahtuu upeita hetkiä aina mestaruudesta Jyrki Louhen paidan jäädyttämiseen. Tietysti näihin vuosiin mahtuu huonojakin, suorastaan kamalia hetkiä. Mutta nämä kaikkien hetkien summa edustaa nimeomaan sitä kerholaisuutta, mitä organisaatio ja sen fanit ovat: ”Yhdessä kaadumme, yhdessä nousemme”. Hylkäämmekö logomme, värimme ja ylpeytemme ja jätämme joukkueen oman onnensa nojaan näin helposti??? Niin kuin edellä mainitsin, en voi syyttää ketään siitä, jos päättää perjantaina jäädä kotiin. Itse mä en oo kumminkaan valmis antamaan periksi. En oo valmis laittamaan megafonia pois, vaan tartun siihen jatkossakin. En ole ennenkään luovuttanut, enkä tee niin nytkään. Tuen tätä seuraa loppuun saakka ja voin luvata, että niin tukee myös ne kymmenet ihmiset mun selkäni takana, jotka joka pelissä on antanut kaikkensa oranssin jengin eteen.

Toivon, että perjantaina jokainen lähtis taisteluun mukaan ja antaisi kaikkensa, ei niinkään yksittäisille pelaajille tai valmentajille, vaan nimenomaan logolle ja värille, Joukkueelle. Toivoisin, että perjantaina Kulmassa nähtäisiin lukuisia oranssin sydämen omaavia HPK-faneja. Se tunne kun ”HPK” tai ”KOVALLA TUNTEELLA” kajahtavat Ritari Areenan syövereissä on ihokarvoja nostattavaa.

Jakakaa tätä kirjoitusta oranssin sydämen omaaville, sillä tämä kirjoitus ei ollut vain G-kulmalle, vaan KAIKILLE HPK:n kannattajille! Antakaamme tukemme jatkossakin, jatkakaamme taistelua aina, älkääkäämme ikinä luovuttako!

TAISTELE KERHO!

t: Hemppa, G-kulman capo

Takaisin